Nyt ollaan syvällä Iidan pään sisällä.

Ajattelin ottaa kantaa kahteen isoon kysymykseen jota kuulen lukion käytävillä ja muutenkin lähes koko ajan.
Eli: MIKÄ ON ELÄMÄN TARKOITUS? ja MITÄ ELÄMÄ ON?

Googlasin "mikä on elämän tarkoitus". Vastauksena löyti vauva.fi ja Demi.fi sekä suomi24 keskusteluja. Niille sivuille en ees viittinyt mennä. Sit tuli wikipedia. Sen avasin ja luin 3 ensimmäistä lausetta jonka jälkeen en enään jaksanut. Siellä elämän tarkoitus -kysymystä yritetään avata kuitenkaan vastaamatta tähän itse kysymykseen.

Tähän kysymykseen ei löydy vastausta siksi, että siihen ei vaan voi vastata. Me ei tiedetä mikä meidän tarkoitus täällä on, me tiedetään vaan että me ollaan ja meidän pitää olla olemassa. Koska oon kristitty ja uskon Jumalaan, oon sitä mieltä että meille on jokaiselle oma tarkoitus jota ei kerrota, eikä näytetä. Miks meidän sit pitäis jaksaa jatkaa päivästä toiseen? Hemmetin hyvä kysymys.

Mä ite nään mun elämän tarkotuksen matkana jota suoritan joka päivä eteenpäin. Elämän tarkotus on kasvattaa mua päiväpäivältä ja opettaa olemaan minä. Sen tarkoitus on osottaa mulle sekä hyvät että huonot puolet koko tässä projektissa jota myös elämäks kutsutaan. Elämän tarkotus on näyttää että pitää taistella jos haluaa pitää jostakin kiinni. Se opettaa, ettei kaikki oo helppoa ja sillätavalla valmistaa mua tälle matkalle. Koko tää kysymys on vaan yks lisäkysymysten tulva.

MITÄ ELÄMÄ ON?
Jaa-a. Jälleen kerran syöksytään loputtomaan kysymysten tulvaan.
Mä koen elämän niin, että se on iso kokonaisuus täynnä pieniä paloja. Mun elämää on se kun valvon yöllä hyvien kavereitten kanssa kynttilöiden valossa puhuen kaikesta mahollisesta. Mun elämää on se että pääsen makaamaan pellolle kattomaan tähtiä. Mun elämää on se, että saan kuunnella Antti Tuiskua ja kirjottaa tätä teille. Mun elämää on se, että saan auttaa vähempiosaisia.
Mut mun elämää on myös se, että romahdan maahan itkemään huonon viikon jälkeen. Ja se kun heitän kirjan seinään koska en ymmärrä. Sekä se, että saan huonon numeron kokeesta johon panostin.

Mun mielestä elämää on se, mikä kasvattaa sua henkisesti, Se fyysinen kasvu tulee vaan sivutuotteena luonnonlakien sunmuiden takia.

Kaiken tän jauhamisen jälkeen toivon, että otatte elämästänne irti kaiken. Nauttikaa hyvistä hetkistä, miettikää elämäänne isona kuvana jota pitää rakentaa pikkuhiljaa että siitä tulee sun näkönen, ja ottakaa oppia kaikesta siitä paskasta mitä ootte ja tuutte kohtaamaan.